Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

TS 23.4.2018

Viikon yritys

Lohikunta tekee itseään tykö

Marianne Mäkitalo
Turun Sanomat

Turun sataman alueella sijaitsevassa Lohikunnassa käsitellään kalaa noin puolitoista miljoonaa kiloa vuodessa. Nyt yritys on perustanut tuotantotilansa yhteyteen myös tehtaanmyymälän.

Kotimaisen kirjolohen kasvattajien osuuskunta on toiminut Turussa vuodesta 1975 lähtien. Tästä huolimatta Lohikunta voi olla suurelle yleisölle tuntematon tuotantolaitos.

Tämä on yksi syistä, joiden vuoksi Lohikunta on vasta avannut tehtaansa yhteyteen myymälän.

– Suuri osa kuluttajista ei välttämättä tunne meitä, koska tuotantomme kohdistuu pääasiassa tukkukaupan puolelle. Haluamme myymälän kautta kirkastaa brändiämme ja tuoda esille mitä teemme. Samalla haluamme kasvattaa tietämystä kotimaisen kirjolohen kasvatuksesta, Lohikunnan toimitusjohtaja Heikki Mäkinen kertoo.

– Toisaalta liikkeellä voimme pienessä mittakaavassa kokeilla kuluttaja-asiakkailla erilaisia tuotteita, joita voimme hyödyntää tukkukaupan puolella, Mäkinen jatkaa.

Mäkisen mukaan tehtaanmyymälä on saanut hyvän vastaanoton.

Tarjolla on tuoretta kirjolohta kokonaisena, fileinä ja annospaloina. Lisäksi lohta saa savustettuna, loimutettuna, graavattuna ja pihveinä sekä pyöryköinä. Myynnissä on myös kirjolohen mätiä sekä pikkupurtavaa kirjolohesta kuten täytettyjä patonkeja.

-. Osa asiakkaista haluaa kalan kokonaisena osa taas valmistettuna, kuten savukalana. Yleisesti nykyään näkyy suuntana olevan se, että kuluttajat haluavat jalostetumpia tuotteita. Aina ei ole aikaa tai halua valmistaa kalaa alusta lähtien itse, Mäkinen sanoo.

– Mieluusti kalan toivotaan olevan ainakin valmiiksi fileoitu. Uusina tuotteina olemme tuoneet markkinoille savukalalevitettä ja ruiskusuolattuja kirjolohifileitä ja -annospaloja, jotka sopivat esimerkiksi grillattavaksi ja savustettavaksi.

Lohikunnan tuotantolaitoksessa voidaan käsitellä kokonaista kalaa fileiksi noin 6-10 tuhatta kiloa yhden työvuoron aikana. Kalaa Lohikuntaan tulee noin kahdeltatoista jäsenkasvattajalta. Lohen lisäksi käsittelyssä on jonkin verran siikaa ja nieriää. Suurin osa tuotteista myydään suoraan tukkukauppaan tai teollisuudelle.

Tehtaalta kala lähtee eteenpäin muun muassa kokonaisena, fileinä, paloina, suikaleina, kuutioina ja massana sekä valmistuotteina kuten pihveinä. Pakasteiden avulla pystytään takaamaan kotimaisen kirjolohen saanti ympäri vuoden.

Mäkisen mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita kotimaisesta kalasta, mutta Suomessa syötävästä kalasta vain noin kuudesosa on kotimaista. Kotimaisen kirjolohen tuotannon määrä on vakiintunut noin 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

– Kovin kilpailija on Norjassa kasvatettu lohi, jota tuodaan vuosittain Suomeen noin 25 miljoonaa kiloa. Ruotsista kirjolohta tuodaan vuosittain noin 10 miljoonaa kiloa, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa suurin ongelma on se, että tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi suomalaiset kalanviljelijät eivät ole saaneet tarpeeksi kasvatuslupia.

– Osa kotimaisista kasvattajista hakee lisäkapasiteettia Ruotsista, sillä siellä lupakäytäntö on joustavampaa.

Fakta
Lohikunta
Kotimaisen kirjolohen kasvattajien vuonna 1975 perustama osuuskunta, jossa on 18 jäsentä.
– Toimittaa kirjolohituotteita pääasiassa tukkukaupalle ja toisille kalanjalostuslaitoksille.
– Liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Työllistää noin 25 henkilöä.
– Tuotantolaitoksen yhteyteen on vasta avattu tehtaanmyymälä, jossa on tarjolla kirjolohta tuoreena, pakasteena, savustettuna ja jalosteina.