Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

Tiedote 19.7.2017

Miten kirjolohen kasvatusta saadaan lisättyä nopeasti

Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat syödä vastuullisesti ja ekologisesti kasvatettua kotimaista kalaa. Myös kauppa haluaa lisätä kotimaisen kalan tarjontaa.

Kotimaiset kalankasvattajatkin haluavat lisätä kasvatuksen määrää merkittävästi. Siihen pyrkii myös valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymä vesiviljelystrategia.

Kotimaisen kasvatuksen lisääminen ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista, jos lupaviranomaiset eivät myönnä kasvatuslupia.

Kasvatuslupia ulkomerelle ja kiertovesilaitoksiin

Mallinnusten mukaan kirjolohelle voitaisiin myöntää uusia kasvatuslupia lähinnä ulkomerelle ja kiertovesilaitoksiin. Sinänsä on tietenkin hyvä, että paikkoja uusille kasvatuslaitoksille etsitään aktiivisesti ja innovatiivisesti.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että uutta kasvatusta voi syntyä vain laitoksissa, joissa kalan kasvattaminen on taloudellisesti mielekästä. Kirjolohi joutuu jo muutoinkin kamppailemaan markkinaosuuksista tuontilohikalojen kanssa. Liian korkeat tuotantokustannukset tai kalliit investoinnit eivät kuitenkaan mahdollista aitoa kilpailua.

Kasvatus ulkomerellä lisää kasvatuskustannuksia merkittävästi. Merenkäynti tuo myös omat ankarat vaatimuksensa kasvatuslaitteistojen ja kuljetusvälineiden kestävyyteen.

Kiertovesilaitokset vaativat puolestaan erittäin kalliita investointeja. Suljettu vedenkierto luo myös suuria riskejä esimerkiksi mahdollisten tautien ja loisten leviämiseen. Tästä on nähty valitettavia esimerkkejä toiminnassa olevissa laitoksissa.

Pitää myös muistaa, että uudenlaiseen tekniikkaan perustuva kasvatus tuo lisää kalaa markkinoille aikaisintaan parin vuoden päästä kasvatuksen aloittamisesta.

Lupakriteerit uudistettava

Nopeita tuloksia kasvatusmäärien lisäämisessä saadaan vain nykyisten lupakriteereiden uudistamisella.

Yhä edelleenkin lupaharkinnassa törmätään vanhoihin epäluuloihin ja asenteisiin. Viranomaisilta lieneekin jäänyt huomaamatta, että kalanviljelyn kuormitus on meillä enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Lupakäytännöissä ei ole myöskään annettu riittävää merkitystä sille, että uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa.

Kehittyneiden ruokintatekniikoiden ja parantuneen rehun laadun perusteella nykyisten kasvatuslaitosten kasvatusmääriä tulee voida heti nostaa. Kasvatusluvissa pitää myös sallia suuremmat rehumäärät niille kasvattajille, jotka käyttävät itämerirehua. Näillä toimilla saataisiin nopeasti lisää kotimaista kirjolohta markkinoille.

Kansantalous kärsii tuontikalasta

Lohikalojen tuonti on kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Kotimaista kasvatusta lisäämällä saadaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Se tuo myös lisää verotuloja. Samalla kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.

Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika ovat WWF:n vihreällä eli suositeltavien kalojen listalla, mutta tuontilohikalat eivät ole. Kaikki muutkin syyt puoltavat nyt nopeita toimia ja vihreän valon näyttämistä kotimaisen kasvatuksen lisäämiseksi.

Lue myös:
Kalankasvatuksen lupakäytännöissä rutkasti parannettavaa
Kirjolohelle on saatava lisää kasvatuslupia