Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

Tiedote 12.7.2017

Kalankasvatuksen lupakäytännöissä rutkasti parannettavaa

Pro Kala ry järjesti SuomiAreenan yhteydessä avoimen keskustelutilaisuuden siitä, miten kotimaisen kalan osuutta ruokapöydissämme saadaan nostettua. Aihe on erittäin tärkeä, sillä kalatarjonnassa on nykyisin selkeä vinoutuma, kun kaikesta Suomessa kulutettavasta kalasta vain noin kuudesosa on kotimaista.

Esimerkiksi lohta ja kirjolohta tuodaan Norjasta ja Ruotsista vuosittain noin 35 miljoonaa kiloa. Kun kirjolohta kasvatetaan Suomessa vain noin 13 miljoonaa kiloa, on tuonti siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Kannattaa miettiä kuinka suuri merkitys kotimaisen tuotannon lisäämisellä olisi maamme kansantaloudelle. Nythän kalamarkkinoiden suurimmat miljoonat valuvat ulkomaille.

Mikäli tuontikaloista maksettavat miljoonat saataisiin jäämään Suomeen, kertyisi yksistään siitä verotuloja sievoiset summat. Kotimaista tuotantoa lisäämällä saataisiin myös työtä ja työpaikkoja suomalaisille.

Keskustelutilaisuudenkin selkeä viesti oli, että kotimaista kasvatusta tarvitaan lisää. Kuluttajat haluavat syödä vastuullisesti ja ekologisesti kasvatettua kotimaista kalaa. Myös kauppa haluaa lisätä kotimaisen kalan tarjontaa.

Kotimaiset kalankasvattajatkin haluavat lisätä kasvatuksen määrää merkittävästi. Siihen tähtää myös valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymä vesiviljelystrategia.

Kotimaisen kasvatuksen lisäämiselle on ainoastaan yksi ratkaiseva este. Lupaviranomaiset eivät myönnä kasvatuslupia.

Keskustelutilaisuudessakin tuli täysin selväksi, että nykyisissä lupakäytännöissä riittää todella rutkasti parannettavaa. Lupaprosessi on ensinnäkin kankea ja erittäin kallis. Sen lisäksi harkintakriteeritkin tuntuvat poikkeavan toisistaan melkoisesti eri puolilla maata.

Lupaharkinnassa törmätään aivan liian usein vanhoihin epäluuloihin ja asenteisiin. Viranomaisilta lieneekin jäänyt huomaamatta, että kalanviljelyn kuormitus on meillä enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Lupakäytännöissä ei ole myöskään annettu merkitystä sille, että uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa.

Ministeriöiden on nyt käärittävä hihat ja uudistettava nopealla tahdilla niin lupaprosessi kuin harkintakriteeritkin.

Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika ovat WWF:n vihreällä eli suositeltavien kalojen listalla. Myös lupaviranomaisten on ryhdyttävä käyttämään vihreää valoa kotimaisen kasvatuksen lisäämiseksi.

Lue myös: Kirjolohelle on saatava lisää kasvatuslupia