Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

MT 22.9.2017

Kirjolohi tarvitsee kasvatuslupia

Vielä 1990 -luvun alussa kirjolohta kasvatettiin Suomessa lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.

Sen jälkeen kasvatuslupia ryhdyttiin rajoittamaan. Nykyisin kasvatus on vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut noin 35 miljoonaan kiloon.

Lohikalojen tuonti on siis nykyisin kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Onneksi eduskunnassakin on huolestuttu kotimaisen tarjonnan vähyydestä (MT 15.9.). Kirjolohen kasvatuksen lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos lupaviranomaiset eivät myönnä kasvatuslupia.

Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa onnistuttu leikkaamaan 1990 -luvulta jo noin 70 %. Kuormitus on enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

WWF hyväksyi vuonna 2014 kotimaisen kasvatetun kirjolohen suositeltavien kalojen listalleen. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.

Uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa. Tehty työ vesiviljelyn kuormituksen vähentämiseksi ei silti näy lupakäytännössä.

Nopeita tuloksia kasvatusmäärien lisäämisessä saadaan vain nykyisten lupakriteereiden uudistamisella. Vanhat asenteet ja epäluulot on nyt vihdoinkin kuopattava. Samalla hidas ja kallis lupaprosessi on uudistettava.

Kehittyneiden ruokintatekniikoiden ja parantuneen rehun laadun perusteella nykyisten laitosten kasvatusmääriä tulee nopeasti nostaa. Uusiakin laitoksia syntyy kunhan kasvatus on taloudellisesti mielekästä. Tällä hetkellä se tarkoittaa kirjolohen verkkoallaskasvatusta merellä.

Kotimaista kasvatusta lisäämällä saadaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Se tuo myös lisää verotuloja. Samalla kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.

Kalankasvattajat kyllä haluavat lisätä kirjolohen kasvatusmääriä merkittävästi. Se edellyttää lupakriteereiden ja -prosessin uudistamista. Pallo on päättäjillä, ei kasvattajilla.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Kirjoitus on kommentti Maaseudun Tulevaisuuden 15.9.2017 julkaisemaan uutiseen norjalaisen lohen käytöstä eduskunnan ravintoloissa

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.9.2017