Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

Kala & Kauppa 2/2017

Kala & Kauppa 2/2017     Mika Remes

Lohikunta tulee taas

Vuonna 1975 perustettu turkulainen Lohikunta on elänyt vahvasti suomalaisen kalankasvatuksen ja kalatukkukaupan ylä- ja alamäet. Nyt mittarit osoittavat vahvasti yläviistoon. Lohikunta aikoo menestyä jatkossa laadulla ja hyvillä tuotteilla. Lohikunnan kirjolohelle on löytynyt kysyntää Japanista asti.

Kalankasvattajien osuuskunnaksi ja jäsenyritysten kasvattaman kalan markkinointikanavaksi alun perin perustettu Lohikunta toimii edelleen osuuskuntana, mutta jäsenmäärä on supistunut alkuaikojen reilusta 100 jäsenestä 17 jäseneen.

– Se ei tarkoita, että Lohikunta myisi kalaa murto-osan vanhoihin aikoihin verrattuna. Kala-ala on vain muuttunut ja keskittynyt voimakkaasti. Yrityksiä on vähemmän, mutta niiden tuotanto on suurempaa, sanoo kesällä 2016 Lohikunnan toimitusjohtajana aloittanut Heikki Mäkinen.

Lohikunnan kautta kulkee markkinoille noin 1,5 miljoonaa kiloa osuuskunnan jäsenyritysten kirjolohta. Se on yli kymmenesosa Suomen tuotannosta. Lohikunnan liikevaihto oli viime vuonna yli 9 miljoonaa euroa ja kasvua tuli edellisvuoteen verrattuna yli 30 prosenttia

Ennen Lohikuntaa Mäkinen teki ansiokasta uraa lakimiehenä.

– En silti ollut ummikko kala-asioissa, sillä hoidin pitkään monia Lohikunnan lakiasioita ja pystyin seuraamaan alaa ja yritystä sivusta. Lohikunnan pitkäaikainen vetäjä ja nyt eläkkeellä oleva Hans Berglund tuli tutuksi jo 1990-luvun alusta, Mäkinen kertoo.

 

Brändi kuntoon

Mäkinen pestattiin Lohikuntaan luotsaamaan kunniakasta yritystä uusille urille.

– Kun ala muuttuu, yrityksen on muututtava siinä mukana. Lohikunnalla on nyt uusi strategia, jonka mukaan haemme kasvua lisäämällä omaa jalostusta, kansainvälistymällä ja panostamalla vientiin. Lohikunnalla on pitkät perinteet viennistä 1990-luvulta, erityisesti Japanin markkinoista, joille olemme vuosien tauon jälkeen päässeet taas mukaan. Norjan lohen korkea markkinahinta avaa ovia myös muille lohikaloille ja niinpä laadukkaalla suomalaisella kirjolohella on hyvä tilanne maailmanmarkkinoilla, sanoo Mäkinen.

Lohikunnassa panostetaan brändiin, johon on yhdistyttävä moitteeton ja asiakkaiden odotukset ylittävä laatu. Se vaatii Mäkisen mukaan tuotannolta tinkimätöntä toimintaa strategian mukaisesti. Lohikunnan pakattujen tuotteiden ulkoasu on jo uudistettu, jotta ne erottuvat edukseen kauppojen tiskeillä. Toimitusvarmuus ja sujuvat kuljetusratkaisut ovat myös tärkeä osa Lohikunnan brändiä.

Lohikunnan logon yhteydessä oleva slogan ”My Kiss is Kirjolohi” on rekisteröity tavaramerkiksi. Slogan on johdettu kirjolohen tieteellisestä nimestä, joka on Oncorhynchus mykiss. Logo on otettu käyttöön kuluttajapakkauksissa jo viime syksynä, ja se tulee näkymään myös tämän kevään aikana markkinoille tulevissa uusissa tuotteissa.

– Myös slogan ”punaista kultaa Suomesta” on rekisteröity Lohikunnan tavaramerkiksi. Sitä tullaan käyttämään erityisesti vientikaupassa, selvittää Mäkinen.

 

Lisää omia tuotteita

Alkuvuodesta Lohikunnassa tehtiin merkittävä muutos toiminnassa, kun aiemmin ulkoistettu kalojen fileointi ja jalostus otettiin taas omiin hoiviin.

– Jalostuksen ulkoistaminen oli aiemmin järkevää mutta nyt meillä on oltava tuotanto kokonaan omissa käsissä laadun varmistamiseksi ja brändilupauksen lunastamiseksi, Mäkinen sanoo.

Lohikunnan tuotantotiloissa Turun sataman tuntumassa fileerataan kirjolohta sekä jonkun verran norjalaista lohta. Fileistä osa menee vähittäiskauppoihin, osa taas jatkojalostetaan suikaleiksi ja kuutioiksi. Merkittävimmät asiakasryhmät ovat kuitenkin muut tukut ja jalostusyritykset.

– Uutena tuotteena alamme tuottaa määräpainokokoon leikattuja annospaloja kirjolohesta. Suunta on edelleen fileen kysynnän kasvuun, sitä haluaa niin kauppa kuin kalanjalostus.

 

Laatu kantaa

Lohikunta aikoo menestyä markkinoilla panostamalla laatuun.

– Meidän tuotantomäärillä on järkevämpi keskittyä hyviin premium-tuotteisiin kuin tiukan hinnan kampanjakalaan. Kirjolohen hinta on nyt korkealla ja kaupalle hinta on erittäin tärkeä tekijä. Riippuu kaupan kalaosaston hoitajasta, haluaako hän panostaa norjalaiseen loheen vai kotimaiseen kirjoloheen. Tietenkin kuluttajat tuijottavat hintalappua mutta uskon, että tuoreus ja laatu painavat puntarissa vielä enemmän. Me voimme tarjota kirjolohella kotimaisuutta, tuoreutta ja hyvää tasaista laatua. Meillä pitää olla myös kuluttajia kiinnostavia tuotteita. Kala on hyvää arkiruokaa, koska se valmistuu nopeasti. Varmastikin pannuvalmiiden kuluttajapakattujen kalatuotteiden tarjonta ja kysyntä tulee jatkossa kasvamaan, sanoo Mäkinen.

Raisioagron kotimaiselle kirjolohelle kehittämää Benella-brändiä Mäkinen pitää hyvänä lisänä kirjolohimarkkinoille. Benella Kirjolohta löytyy myös Lohikunnan jäseniltä.

– Minusta kuluttajat alkavat vähitellen yhdistämään Benellan brändin laatuun ja kalan mainioihin terveysominaisuuksiin. Uuden brändin vieminen kuluttajille on pitkäjännitteistä työtä. Mitä enemmän kuluttajat saavat siitä tietää, sen paremmin sitä varmasti osataan myös vaatia kaupalta kalatiskiin. Kuluttajien mielikuvissa kirjolohen suhteen olisi vielä paljon parannettavaa. Tarvitsisimme koko alan mukaan yhteiseen menekinedistämiskampanjaan kirjolohen hyväksi, pohtii Mäkinen.

 

Tuleeko lupia?

Lohikunnan jäsenet ovat tehneet vuosia tinkimätöntä työtä kirjolohen kasvatuksen ympäristöystävällisyyden eteen.

– Suomalainen kalanviljely on ekotehokasta toimintaa. Uudet rehut ja ruokintamenetelmät ovat nostaneet kirjolohen WWF:n vihreälle listallekin, mikä on niin kala-alalle kuin kuluttajille hieno asia. Toivon hartaasti, että ala positiivinen kehitys näkyisi myös siinä, että yritykset saisivat kipeästi kaivattuja suurempia ympäristölupia kasvattaa nykyistä enemmän kalaa. Markkinoilla kaivataan enemmän kotimaista, vastuullisesti kasvatettua kalaa. Jos tuotanto voi kasvaa, kirjolohelle löytyy varmasti myös hyviä vientimarkkinoita. Ei minusta ole järkevää tyydyttää kalamarkkinoita tuontikalalla, kun kalaa voidaan kasvattaa yhtä hyvin kotimaassakin, sanoo Mäkinen.

Lohikunta markkinoi myös kasvatettua siikaa, nieriää ja taimenta sekä kirjolohen mätiä.

– Muiden kasvatettujen kalojen osuus riippuu jäsentemme tuotantosuuntauksista. Kasvatettu siika on kalakaupassa ollut kysytty ja pidetty tuote. Se kilpailee markkinoille kuitenkin luonnonsiian kanssa, joten aivan yksinkertaista markkinaosuuden lisääminen ei ole. Nieriä ja taimen ovat satunnaisempia tuotteita, jotka myydään yleensä lähimarkkinoille. Tuotannon tuki ja turva on edelleen kirjolohessa, näin varmaan myös jatkossakin, sanoo Mäkinen.

 

Lohikunta

  • Lohikunta on vuonna 1975 perustettu kirjolohen kasvattajien myyntiorganisaatio. Lohikunnan tavoitteena on myös kotimaisen ruokakalan menekin ja arvostuksen vahvistaminen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.
  • Kasvattajat toimivat ympäri Suomea. Lohikunnan tuotantotilat ovat Turussa.
  • Lohikunta tarjoaa kirjolohta ja jonkin verran lohta tuoreena ja pakasteena kokonaisena, fileenä, suikaleina, kuutioina, annospaloina ja massana. Lisäksi muuta kasvatettua kalaa, kuten siikaa, nieriää ja taimenta sekä kirjolohen mätiä.
  • Tuotanto 1,5-1,6 miljoonaa kiloa. Liikevaihto vuonna 2016 oli 9,2 miljoonaa euroa.
  • Osoite: Juhana Herttuan Puistokatu 18, Turku
  • Internet: lohikunta.fi