My Kiss is Kirjolohi

Kotimainen kirjolohi on vastuullisesti ja ekologisesti kasvatettua, turvallista ja terveellistä lähiruokaa

Aiemmin kirjolohta kutsuttiin forelliksi tai sateenkaarirauduksi (engl. rainbow trout). Itse presidentti Urho Kekkonen lanseerasi vuonna 1965 nimen kirjolohi, joka sitten vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi.

Kirjolohta on kasvatettu Suomessa ammattimaisesti 1970 -luvulta lähtien. Nykyisin tuotannon määrä on noin 12 – 14 miljoona kiloa vuodessa.

 

WWF:n kalaoppaalta vihreää valoa

WWF on vuonna 2014 hyväksynyt kotimaisen kirjolohen suositeltavien kalojen listalle. Suomalainen kirjolohi onkin erittäin hyvä valinta kalatiskillä, sillä sen kasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti.

Kuten WWF toteaa, Suomessa kirjolohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi. WWF perusteli kirjolohelle myönnettyä kuluttamisen vihreää valoa myös vastuullisuudella, sillä kirjolohesta ei arvioida aiheutuvan tauteja tai merkittävää ekologista riskiä luonnonkaloille.

Suomessa kalanviljelyn kuormitusta on leikattu 1990 -luvulta jo noin 70 %. Niinpä nykyisin vesiviljelyn kuormitus on meillä enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Uudella itämerirehulla eli Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettavalla kalanrehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Suomessa kasvatusyksiköt ovat myös varsin pieniä. Esimerkiksi Norjassa kasvatusyksiköt ovat keskimäärin reilusti yli kymmenkertaisia.

Norjalainen kasvatettu lohi on arvioitu WWF:ssä keltaisella mm. ympäristökuormituksen ja kalatautiriskin takia. Kalaoppaassa norjalainen lohi kuuluu siis vain harkiten ostettaviin kaloihin.

 

Kirjolohta syömällä lisää suomalaista työtä

Suomessa syötävästä kalasta vain noin kuudesosa (17 %) on kotimaista. Kalan kauppatase onkin jo lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa tai jopa kolminkertaistaa kotimaisen kalanviljelyn tuotanto vuoteen 2022 mennessä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kotimaisen tuotannon lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla vuodessa olisi arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa. Se loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa ja noin 1 400 työpaikkaa.

Kotimaisen kalan kulutusta lisäämällä voidaan siis saada lisää työtä suomalaisille. Samalla kalan tuontia voidaan vähentää, jolloin kauppatasettakin saadaan parannettua.

 

Viisaan kuluttajan valinta

Vesiviljely ja sininen biotalous ovat nyt myötätuulessa. Maailmassa on pystyttävä tuottamaan tulevaisuudessa merkittävä määrä lisää ruokaa. Kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on vain kuudesosa esimerkiksi naudanlihaan verrattuna.

Kirjolohen kehittyneet ruokintatekniikat ja parantunut rehun laatu merkitsevät myös parempaa kalan laatua. Kirjolohi onkin kiinteälihainen ja esimerkiksi kilpailijaansa verrattuna vähärasvainen tuote.

Kalan terveysvaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia. Suositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kaksi kertaa viikossa.

Kalatiskillä kuluttajilla on nykyisin valinnanvaraa runsaasti. Valintaa tehdessä on hyvä pitää mielessä, että laadukas ja maukas sekä moniin ruokiin sopiva kotimainen kirjolohi on vastuullisesti ja ekologisesti kasvatettua, turvallista ja terveellistä lähiruokaa. Sitä syömällä luodaan myös lisää työtä suomalaisille.

Kirjolohen tieteellinen nimi on sattuvasti Oncorhynchus mykiss. Kalatiskillä kuluttajan kelpaakin näyttää, että  My Kiss is Kirjolohi.

LOGO_FINAL6-01 (2)

Kirjolohesta muualla netissä