Lohikunta Oy, Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku
+358 207 479 540

Vesiviljelystrategia jumissa

Vesiviljelystrategia puolivälissään täysjumissa

Vesiviljelystrategia 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.12.2014. Strategian juhlallisena tavoitteena oli nostaa Manner-Suomen vesiviljelyn määrä vuoteen 2022 mennessä vähintään 20 miljoonaan kiloon vuodessa.

Nyt kun strategian hyväksymisestä on kulunut neljä vuotta ja strategian toteutusaika on jo puolessa välissään, on hyvä arvioida tähän mennessä tapahtunutta kehitystä Luken julkaisemien tilastojen valossa.

Vuonna 2014 Suomen ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli vajaat 13,5 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli lähes 7 miljoonaa kiloa eli noin 52 %. Ahvenanmaan osuus oli vajaat 6,5 miljoonaa kiloa eli noin 48 %.

Vuonna 2017 ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli puolestaan vajaat 14,6 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli vajaat 7,4 miljoonaa kiloa eli noin 50,6 %. Ahvenanmaan osuus oli reilut 7,2 miljoonaa kiloa eli noin 49,4 %.

Vuodesta 2014 Manner-Suomen ruokakalatuotanto on vuoteen 2017 mennessä noussut siis vain 381 tonnia eli 5,45 %. Tavoitteisiin verrattuna kasvu on ollut peräti vaatimatonta. On hyvin vaikeaa uskoa, että strategian jäljellä olevana toteutusaikanakaan päästäisiin edes lähelle tavoitetta.

Vesiviljelystrategian visiona oli, että Suomessa on kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö kestävän vesiviljelyelinkeinon sekä siihen liittyvien toimialojen kasvulle ja kehitykselle. Alan kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi strategiassa tunnistettiin elinkeino- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittaminen.

Vesiviljelystrategiassa todettiin sen toteuttamisen ensisijaiseksi riskiksi, että hallinto ei toimillaan pysty muodostamaan toimialalle kilpailukykyistä toimintaympäristöä eikä ala lähde kasvuun. Ainakin tähän mennessä on käynyt juuri näin. Elinkeinopolitiikka on vesiviljelyalalla yhä edelleen lapsipuolen asemassa ympäristöpolitiikkaan nähden.

EU:n tasollakin on todettu vesiviljelyalan polkevan paikallaan, vaikka muualla maailmassa alan kasvu on yhä nopeampaa. Euroopan parlamentti vaatikin päätöslauselmassaan vesiviljelytuotannon tason nostamista vastaamaan muun maailman kasvuvauhtia.

Kalan kulutus ja kysyntä kasvaa Suomessakin koko ajan. Valitettavasti meillä kasvu perustuu lähes yksinomaan tuontiin. Samalla kalan kauppataseen negatiivisuus jatkaa syvenemistään.

Nyt tarvitaan pikaisesti konkreettisia toimenpiteitä juhlapuheiden sijaan. Kahdet tärkeät vaalit ovat sopivasti tulossa, joten kuka ottaa kopin?

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja