Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikka sivuutettu kalankasvatuksen säätelyssä

Suomalaista kalankasvatusta on 1990 –luvun alkupuolilta lähtien kehitetty – tai pikemminkin rajoitettu – ympäristöpolitiikka edellä. Noista ajoista kotimaiset kasvatusmäärät ovat pudonneet lähes puoleen.

Samaan aikaan tuontikalan määrä on moninkertaistunut ja se on syrjäyttänyt kotimaisen kalan ruokalautasiltamme. Nykyisin vain 18 prosenttia syömästämme kalasta on kotimaista.

Vuosien saatossa koko kalankasvatussektori on tehnyt hartiavoimin töitä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Vesiviljelyn kuormitus onkin nykyisin enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Tehty työ on saanut WWF:ltä vihreää valoa. Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika on kumpikin hyväksytty suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.

Lupakäytännössä kuitenkin yhä edelleen törmätään luutuneisiin asenteisiin ja jopa väärään tietoon kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista.

Kotimaisen kasvatuksen rajoittaminen ympäristösyillä on peräti outoa, kun samaan aikaan syödään yhä enemmän tuontikalaa. Missään kun ei ole onnistuttu kehittämään kalaa, joka ei kasvatuksen aikana ulostaisi.

Luvituksessa ei anneta mitään merkitystä edes sille, että Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettavalla kalanrehulla voidaan poistaa merestä jopa enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Pikainen asennemuutos ja tosiasioiden tunnustaminen on vihdoinkin vaadittava myös lupaviranomaisilta. Nykyaikainen kalatalous on luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa.

Tulevaisuudessa on pystyttävä tuottamaan merkittävä määrä lisää ruokaa. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin muilla eläintuotantomuodoilla. Vesiviljely on myös ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia.

Euroopan parlamentti on jo vaatinut, että taloudellinen kestävyys nostetaan ympäristöllisen kestävyyden rinnalle vesiviljelyn toimintaedellytysten parantamiseksi. Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto saadaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Suomessakin lupakriteerit tulee pikaisesti uudistaa yhteensovittamalla elinkeino- ja ympäristöpolitiikka kilpailukykyisen ja kannustavan toimintaympäristön luomiseksi vesiviljelyalalle.

Kotimaisen kalan saatavuus on turvattava nyt. Sen myötä saadaan myös lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille.

Kalatalouselinkeinon toimintaedellytysten parantaminen on saatava uuden hallituksen kärkihankkeeksi. Viranomaisten on muututtava rajoittajista mahdollistajiksi.

Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus syödä kotimaista kalaa.

Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.