TS 17.7.2018

Kalan kysynnän kasvu tuonnin varassa

Kalan kulutus on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa. Suomessakin kalan kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Vielä 1990 -luvun alussa Suomessa kasvatettiin kirjolohta lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.

Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna.

Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.

Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto nostetaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Suomessakin valtioneuvosto on joulukuussa 2014 hyväksynyt vesiviljelystrategian, jonka tavoitteena on kaksinkertaista kotimainen kasvatus vuoteen 2022 mennessä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähäisiksi.

Toivottavasti parlamentin päätöslauselma saa vauhtia kotimaisen kasvatuksen lisäämiseen meilläkin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kymmenen miljoonan kilon lisäys toisi kerrannaisvaikutuksineen 1400 uutta työpaikkaa.

Jokaisesta ostetusta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan. Työllistävän vaikutuksen lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Viisas kuluttaja ostaa kotimaisen kalan. Viisas päättäjä hyväksyy kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Julkaistu Turun Sanomissa 17.7.2018

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa TS 17.7.2018

Tiedote 4.7.2018

EU-parlamentin tavoitteena kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljely

Euroopan parlamentti on 12.6.2018 hyväksynyt päätöslauselman aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”. Alla on muutama vesiviljelyalan kannalta merkittävä poiminta lauselmasta.

Parlamentti toteaa, että hyvistä aikomuksista ja ponnisteluista huolimatta vesiviljelyala polkee EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin. Vesiviljelytuotannon arvioidaankin kattavan EU:ssa vain 10 prosenttia kalan kotimaisesta kysynnästä.

Parlamentti toteaa myös, että vesiviljelylaitoksen perustaminen tai laajentaminen EU:ssa edellyttää useiden lupien saamista ja että menettelyä ei ole yhdenmukaistettu EU:n laajuisesti. Yleensä menettely on hidas, monimutkainen ja vailla oikeusvarmuutta ja taloudellista ennustettavuutta. Tämä tilanne on vaarassa estää alan kehittymistä ja halua yritysinvestointeihin. Lisäksi se aiheuttaa alalle liian korkeita kustannuksia sekä epäsuorasti edistää tuontia kolmansista maista.

EU:n vesiviljelyn potentiaalin käyttöönottaminen

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti korostaa, että vesiviljelyn kehittämistä, monipuolistamista ja innovointia on tehostettava edistämällä tuotantoa ja parantamalla tuotteiden kilpailukykyä.

Parlamentin mukaan EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Parlamentti korostaa myös, että kestävän kasvun on perustuttava mm. liiketoiminnan ja investointien ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuteen, jotka voidaan saavuttaa tehokkaammilla hallinnollisilla puitteilla.

Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen

Parlamentti korostaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä byrokratian vähentämistä niin EU:n kuin kansallisella ja alueellisellakin tasolla.

Parlamentti ehdottaa, että otetaan mahdollisimman pian käyttöön keskitetyn yhteyspisteen hallinnollinen järjestelmä, jossa kaikki asiakirjat voidaan esittää yhdelle hallintoelimelle. Parlamentti ehdottaa myös, että perustetaan yksinkertaistettu tai nopeutettu järjestelmä toimilupien saamiseksi väliaikaisilla luvilla.

Lainsäädännön mukauttaminen vesiviljelyn tarpeisiin

Parlamentti korostaa, että ympäristöllisen kestävyyden on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kanssa, ja kehottaa kiinnittämään asianmukaista huomiota vesiviljelyn nykyiseen ja potentiaaliseen osuuteen unionin elintarviketurvassa.

Lisäksi parlamentti  korostaa, että EU:n lainsäädäntö olisi mukautettava paremmin vesiviljelyn olosuhteisiin, erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Parlamentti myös painottaa, että ala olisi otettava tiiviimmin mukaan päätöksentekoon.

Parlamentti kehottaa komissiota tehostamaan vesiviljelytuotannon rajallista vaikutusta kotimaiseen kalan kysyntään sekä tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä tulee ulkomaisista tuotteista.

EU:n vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen

Parlamentti vaatii, että tuoduilta vesiviljelytuotteilta edellytetään niiden täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Lisäksi parlamentti pitää valitettavana, että tällä alalla toimintaedellytykset eivät edelleenkään ole yhdenmukaiset ja että vaaralliset kilpailun vääristymät muodostavat yhä vakavan ongelman EU:n toimijoille.

Kuluttajille suunnatun tiedottamisen parantaminen

Parlamentti pitää erittäin tärkeänä, että tuotemerkintää ja kuluttajille tiedottamista koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti ja täydellisesti täytäntöön sekä kalamarkkinoilla että hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalla. Parlamentti pitää tätä tärkeänä kaikkien, sekä tuotujen että EU:ssa tuotettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta.

Parlamentti myös kehottaa luomaan erityisen merkinnän EU:n kestävästä vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden tunnistamiseksi.

Myynninedistämiskampanjoiden ja viestinnän kehittäminen

Parlamentti toteaa, että olisi parannettava myynninedistämiskampanjoita ja tiedottamista EU:n laajuisesti vesiviljelyn ja kalan kulutuksen eduista.

Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota edistämään tehokkaita ja pitkään vaikuttavia EU:n yleisiä kampanjoita, joiden avulla selostetaan EU:n vesiviljelytuotteiden kestävyyshyötyjä keskittyen niiden korkeaan laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönormeihin verrattuna kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin. Parlamentti myös korostaa tarvetta edistää ja rahoittaa alueellisia laatuohjelmia.

Parlamentti pyytää komissiota myöntämään asianmukaisen tuen kalojen ja muiden kalastus- ja vesiviljelyalojen edistämiseen EU:n menekinedistämisbudjetista. Tältä osin parlamentti katsoo, että on aloitettava 80–100 prosentin tukitasolla toimiva, yhtenäisten periaatteiden pohjalta perustettava ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva markkinointikampanja, joka lisää EU:n vesiviljelytuotteiden tunnistamista ja hyväksymistä.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote 4.7.2018

Tuonti kasvaa

Tuonti lisääntyy, kotimainen kasvatus ei

Viime vuonna norjalaista lohta tuotiin Suomeen ruokakalaksi kaikkiaan lähes 27,5 miljoonaa kiloa. Lisäksi norjalaista lohta kulki Suomen kautta sellaisenaan vientiin 15 miljoonaa kiloa. Kokonaistuonnin rahallinen arvo oli musertavat 256,5 miljoonaa euroa.

Myös Ruotsista tuotiin viime vuonna kirjolohta Suomeen yli 9,3 miljoonaa kiloa.

Luken tuoreen uutisen mukaan kotimaisen kirjolohen kasvatus pysyi kuitenkin ennallaan 13,6 miljoonassa kilossa. Määrällisesti kotimainen kalankasvatus onkin ollut viimeiset kolme vuotta samassa tasossa.

Jokaisesta ostamastaan tuontilohikilosta kuluttaja maksaa ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Ne rahat voisivat jäädä Suomeenkin.

Kun kalan kulutus kokonaisuutena kasvaa, tulee Suomessa kasvu nyt yksinomaan tuontikalasta. Niinpä kalan vuotuinen kauppatase onkin jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalanviljelyn tuotanto vuoteen 2022 mennessä. Tähän mennessä konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Päättäjien olisi nyt todellakin herättävä ja reagoitava yhä lisääntyviin tuontimääriin.

Viisas kuluttaja valitsee kotimaisen kalan. Viisas päättäjä sallii kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tuonti kasvaa

TS 23.4.2018

Viikon yritys

Lohikunta tekee itseään tykö

Marianne Mäkitalo
Turun Sanomat

Turun sataman alueella sijaitsevassa Lohikunnassa käsitellään kalaa noin puolitoista miljoonaa kiloa vuodessa. Nyt yritys on perustanut tuotantotilansa yhteyteen myös tehtaanmyymälän.

Kotimaisen kirjolohen kasvattajien osuuskunta on toiminut Turussa vuodesta 1975 lähtien. Tästä huolimatta Lohikunta voi olla suurelle yleisölle tuntematon tuotantolaitos.

Tämä on yksi syistä, joiden vuoksi Lohikunta on vasta avannut tehtaansa yhteyteen myymälän.

– Suuri osa kuluttajista ei välttämättä tunne meitä, koska tuotantomme kohdistuu pääasiassa tukkukaupan puolelle. Haluamme myymälän kautta kirkastaa brändiämme ja tuoda esille mitä teemme. Samalla haluamme kasvattaa tietämystä kotimaisen kirjolohen kasvatuksesta, Lohikunnan toimitusjohtaja Heikki Mäkinen kertoo.

– Toisaalta liikkeellä voimme pienessä mittakaavassa kokeilla kuluttaja-asiakkailla erilaisia tuotteita, joita voimme hyödyntää tukkukaupan puolella, Mäkinen jatkaa.

Mäkisen mukaan tehtaanmyymälä on saanut hyvän vastaanoton.

Tarjolla on tuoretta kirjolohta kokonaisena, fileinä ja annospaloina. Lisäksi lohta saa savustettuna, loimutettuna, graavattuna ja pihveinä sekä pyöryköinä. Myynnissä on myös kirjolohen mätiä sekä pikkupurtavaa kirjolohesta kuten täytettyjä patonkeja.

-. Osa asiakkaista haluaa kalan kokonaisena osa taas valmistettuna, kuten savukalana. Yleisesti nykyään näkyy suuntana olevan se, että kuluttajat haluavat jalostetumpia tuotteita. Aina ei ole aikaa tai halua valmistaa kalaa alusta lähtien itse, Mäkinen sanoo.

– Mieluusti kalan toivotaan olevan ainakin valmiiksi fileoitu. Uusina tuotteina olemme tuoneet markkinoille savukalalevitettä ja ruiskusuolattuja kirjolohifileitä ja -annospaloja, jotka sopivat esimerkiksi grillattavaksi ja savustettavaksi.

Lohikunnan tuotantolaitoksessa voidaan käsitellä kokonaista kalaa fileiksi noin 6-10 tuhatta kiloa yhden työvuoron aikana. Kalaa Lohikuntaan tulee noin kahdeltatoista jäsenkasvattajalta. Lohen lisäksi käsittelyssä on jonkin verran siikaa ja nieriää. Suurin osa tuotteista myydään suoraan tukkukauppaan tai teollisuudelle.

Tehtaalta kala lähtee eteenpäin muun muassa kokonaisena, fileinä, paloina, suikaleina, kuutioina ja massana sekä valmistuotteina kuten pihveinä. Pakasteiden avulla pystytään takaamaan kotimaisen kirjolohen saanti ympäri vuoden.

Mäkisen mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita kotimaisesta kalasta, mutta Suomessa syötävästä kalasta vain noin kuudesosa on kotimaista. Kotimaisen kirjolohen tuotannon määrä on vakiintunut noin 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

– Kovin kilpailija on Norjassa kasvatettu lohi, jota tuodaan vuosittain Suomeen noin 25 miljoonaa kiloa. Ruotsista kirjolohta tuodaan vuosittain noin 10 miljoonaa kiloa, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa suurin ongelma on se, että tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi suomalaiset kalanviljelijät eivät ole saaneet tarpeeksi kasvatuslupia.

– Osa kotimaisista kasvattajista hakee lisäkapasiteettia Ruotsista, sillä siellä lupakäytäntö on joustavampaa.

Fakta
Lohikunta
Kotimaisen kirjolohen kasvattajien vuonna 1975 perustama osuuskunta, jossa on 18 jäsentä.
– Toimittaa kirjolohituotteita pääasiassa tukkukaupalle ja toisille kalanjalostuslaitoksille.
– Liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Työllistää noin 25 henkilöä.
– Tuotantolaitoksen yhteyteen on vasta avattu tehtaanmyymälä, jossa on tarjolla kirjolohta tuoreena, pakasteena, savustettuna ja jalosteina. 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa TS 23.4.2018

Avajaiset

Myymälä avataan 26.3.

Lohikunta avaa Turussa sijaitsevan kalanjalostuslaitoksensa yhteyteen Lohimyymälän. Avajaisia vietetään 26.3. klo 10.

Myymälässä on tarjolla tuoretta kirjolohta kokonaisena sekä fileinä ja annospaloina. Lisäksi on tarjolla savustettua ja loimutettua kirjolohta sekä kirjolohipihvejä ja -pyöryköitä. Pakasteina on tarjolla mm. kirjolohen mätiä ja kirjolohisuikaleita.

Kirjolohituotteiden valikoima tulee kevään mittaan vielä laajenemaan.

Myymälässä tarjotaan asiakkaille myös pikkupurtavaa kirjolohesta, mm. täytettyjä patonkeja, voisarvia, sämpylöitä sekä lohileipiä. Niitä voi ostaa mukaan tai nauttia paikan päällä vaikka kahvikupposen kera.

Avajaisviikolla 26.-29.3. myymme tarjoushintaan joka päivä erän kokonaista savustettua kirjolohta hintaan 7,95 €/kg, erän savustettua ruodotonta kirjolohifilettä hintaan 11,95 €/kg sekä erän pakastettua kirjolohen mätiä 500 g rasioissa hintaan 16,95 €/rs. Avajaistarjouksissa on rajoitus 2 kpl/talous per tuote.

Myymälä on avoinna arkisin ma-pe klo 10-17  (lauantaisin ja pyhäpäivinä suljettu). Myymälän osoite on Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku. Ilmaista parkkitilaa löytyy niin myymälän edessä kadulla kuin Lohikunnan pihallakin. Tervetuloa ostoksille !

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Avajaiset

Tiedote 9.3.2018

Lohimyymälä Turkuun

Lohikunta avaa Turussa sijaitsevan kalanjalostuslaitoksensa yhteyteen Lohimyymälän. Avajaisia vietetään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Lohimyymälässä on tarjolla tuoretta kirjolohta kokonaisena sekä fileinä ja annospaloina. Lisäksi on tarjolla savustettua ja loimutettua kirjolohta sekä kirjolohesta valmistettuja pihvejä ja pyöryköitä. Pakasteina on tarjolla mm. kirjolohen mätiä kuluttajakoon rasioissa.

Lohimyymälässä tarjotaan asiakkaille myös pikkupurtavaa kirjolohesta, mm. täytettyjä patonkeja, rieskoja ja voisarvia sekä lohileipiä.

Lohimyymälän osoite on Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku. Ilmaista parkkitilaa löytyy niin myymälän edessä kadulla kuin Lohikunnan pihallakin.

DSC_0845

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote 9.3.2018

Tiedote 24.1.2018

Norjalaisen lohen tuonti kovassa kasvussa

Norjan vientitilastojen mukaan tuoretta norjalaista lohta lähetettiin vuonna 2017 Suomeen kaikkiaan 27,4 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli lähes 158 miljoonaa euroa. Lohen viennin määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 4,7 miljoonaa kiloa eli peräti 21 %. Viennin arvo kasvoi puolestaan 16,5 miljoonaa euroa eli 12 %.

Kokonaistuonti Norjasta on vielä mainittuja lukujakin suurempi, kun siihen lasketaan mukaan myös muu kuin kokonainen tuore lohi. Lisäksi viime vuonna Norjasta lähetettiin Suomeen myös tuoretta kirjolohta noin puoli miljoonaa kiloa. Norjalaisen kirjolohen tuonnin määrä Suomeen onkin kahden viimeisen vuoden aikana peräti kolminkertaistunut.

Erityisesti loppuvuonna 2017 norjalaisen tuontilohen hinta putosi merkittävästi. Se myös pudotti kotimaisen kirjolohen menekkiä selvästi.

Valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalanviljelyn tuotanto vuoteen 2022 mennessä. Tähän mennessä konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Päättäjien olisi nyt korkea aika herätä todellisuuteen ja yhä lisääntyviin tuontimääriin.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote 24.1.2018

Jouluksi kotimaista

Joulupöytään kotimaista kirjolohta

Lohikaloja ja lohikalatuotteita tuotiin Suomeen viime vuonna peräti yli 42 miljoonaa kiloa. Tuonnin määrä on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Kotimaisen tuotannon osuus lohikalamarkkinoistamme on enää vain noin viidesosa. Niinpä kalan vuotuinen kauppatase onkin jo lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Tänäkin syksynä kotimainen kirjolohi on menettänyt markkinaosuutta tuontilohelle. Kun esimerkiksi Norjasta viedään lohta viikossa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kirjolohta saadaan kasvattaa Suomessa koko vuoden aikana, ei järkevä kilpailu tuontilohen kanssa ole mahdollista.

Lisääntyneen tuonnin myötä kalamarkkinoiden suurimmat hyödyt ja rahavirrat valuvatkin nyt ulkomaille.

WWF hyväksyi vuonna 2014 kotimaisen kasvatetun kirjolohen suositeltavien kalojen listalleen. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.

Kirjolohen kehittyneet ruokintatekniikat ja parantunut rehun laatu merkitsevät vähentyneen ympäristökuormituksen lisäksi myös parempaa kalan laatua. Kirjolohi on kiinteälihainen ja vähärasvainen tuote.

Kotimaisen kalan kulutusta lisäämällä saadaan lisää työtä ja tuloa suomalaisille. Se jättää myös lisää verotuloja Suomeen. Samalla kalan tuontia voidaan vähentää, jolloin kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.

Joulun kalatiskeillä kuluttajilla on valinnanvaraa runsaasti. Valintaa tehdessä on hyvä pitää mielessä, että laadukas ja maukas kotimainen kirjolohi on vastuullisesti ja ekologisesti kasvatettua, turvallista ja terveellistä lähiruokaa.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Jouluksi kotimaista

Mätikausi vauhdissa

Mätikausi on jo päässyt hyvään vauhtiin. Valmistamme kirjolohen mädistä suolattua lisäaineetonta kaviaaria niin kotimaan markkinoille kuin vientiinkin. Kaviaari pakataan pääsääntöisesti puolen kilon rasioihin, joka soveltuu hyvin myös pakastukseen. Irtomyyntiin tuoretta kaviaaria pakataan myös isompiin rasioihin ja myös pienempien kuluttajarasioiden pakkaaminen on mahdollista. Punaista kultaa Suomesta®

DSC_0768        IMG_0401

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Mätikausi vauhdissa

MT 22.9.2017

Kirjolohi tarvitsee kasvatuslupia

Vielä 1990 -luvun alussa kirjolohta kasvatettiin Suomessa lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.

Sen jälkeen kasvatuslupia ryhdyttiin rajoittamaan. Nykyisin kasvatus on vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut noin 35 miljoonaan kiloon.

Lohikalojen tuonti on siis nykyisin kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Onneksi eduskunnassakin on huolestuttu kotimaisen tarjonnan vähyydestä (MT 15.9.). Kirjolohen kasvatuksen lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos lupaviranomaiset eivät myönnä kasvatuslupia.

Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa onnistuttu leikkaamaan 1990 -luvulta jo noin 70 %. Kuormitus on enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

WWF hyväksyi vuonna 2014 kotimaisen kasvatetun kirjolohen suositeltavien kalojen listalleen. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.

Uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa. Tehty työ vesiviljelyn kuormituksen vähentämiseksi ei silti näy lupakäytännössä.

Nopeita tuloksia kasvatusmäärien lisäämisessä saadaan vain nykyisten lupakriteereiden uudistamisella. Vanhat asenteet ja epäluulot on nyt vihdoinkin kuopattava. Samalla hidas ja kallis lupaprosessi on uudistettava.

Kehittyneiden ruokintatekniikoiden ja parantuneen rehun laadun perusteella nykyisten laitosten kasvatusmääriä tulee nopeasti nostaa. Uusiakin laitoksia syntyy kunhan kasvatus on taloudellisesti mielekästä. Tällä hetkellä se tarkoittaa kirjolohen verkkoallaskasvatusta merellä.

Kotimaista kasvatusta lisäämällä saadaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Se tuo myös lisää verotuloja. Samalla kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.

Kalankasvattajat kyllä haluavat lisätä kirjolohen kasvatusmääriä merkittävästi. Se edellyttää lupakriteereiden ja -prosessin uudistamista. Pallo on päättäjillä, ei kasvattajilla.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Kirjoitus on kommentti Maaseudun Tulevaisuuden 15.9.2017 julkaisemaan uutiseen norjalaisen lohen käytöstä eduskunnan ravintoloissa

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.9.2017

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa MT 22.9.2017