Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikka sivuutettu kalankasvatuksen säätelyssä

Suomalaista kalankasvatusta on 1990 –luvun alkupuolilta lähtien kehitetty – tai pikemminkin rajoitettu – ympäristöpolitiikka edellä. Noista ajoista kotimaiset kasvatusmäärät ovat pudonneet lähes puoleen.

Samaan aikaan tuontikalan määrä on moninkertaistunut ja se on syrjäyttänyt kotimaisen kalan ruokalautasiltamme. Nykyisin vain 18 prosenttia syömästämme kalasta on kotimaista.

Vuosien saatossa koko kalankasvatussektori on tehnyt hartiavoimin töitä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Vesiviljelyn kuormitus onkin nykyisin enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Tehty työ on saanut WWF:ltä vihreää valoa. Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika on kumpikin hyväksytty suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.

Lupakäytännössä kuitenkin yhä edelleen törmätään luutuneisiin asenteisiin ja jopa väärään tietoon kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista.

Kotimaisen kasvatuksen rajoittaminen ympäristösyillä on peräti outoa, kun samaan aikaan syödään yhä enemmän tuontikalaa. Missään kun ei ole onnistuttu kehittämään kalaa, joka ei kasvatuksen aikana ulostaisi.

Luvituksessa ei anneta mitään merkitystä edes sille, että Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettavalla kalanrehulla voidaan poistaa merestä jopa enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Pikainen asennemuutos ja tosiasioiden tunnustaminen on vihdoinkin vaadittava myös lupaviranomaisilta. Nykyaikainen kalatalous on luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa.

Tulevaisuudessa on pystyttävä tuottamaan merkittävä määrä lisää ruokaa. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin muilla eläintuotantomuodoilla. Vesiviljely on myös ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia.

Euroopan parlamentti on jo vaatinut, että taloudellinen kestävyys nostetaan ympäristöllisen kestävyyden rinnalle vesiviljelyn toimintaedellytysten parantamiseksi. Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto saadaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Suomessakin lupakriteerit tulee pikaisesti uudistaa yhteensovittamalla elinkeino- ja ympäristöpolitiikka kilpailukykyisen ja kannustavan toimintaympäristön luomiseksi vesiviljelyalalle.

Kotimaisen kalan saatavuus on turvattava nyt. Sen myötä saadaan myös lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille.

Kalatalouselinkeinon toimintaedellytysten parantaminen on saatava uuden hallituksen kärkihankkeeksi. Viranomaisten on muututtava rajoittajista mahdollistajiksi.

Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus syödä kotimaista kalaa.

Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Elinkeinopolitiikka

Uusi alku

Uusi alku myös kalatoimialalle

Selvitysmies Reijo Karhisen raportti maatalouden kannattavuustason parantamiseksi sai heti tuoreeltaan runsaasti kehuja ja täysin aiheesta. Raportissa esitetyt ehdotukset ja suositukset tuovat toteutuessaan epäilemättä merkittävää parannusta melkoisten kannattavuusongelmien parissa kamppaileville maatalousyrittäjille.

Selvitystä koskevassa toimeksiannossa ei jostain syystä ollut mukana kalatoimialaa. Selvitysmiehen raportissa kosketellaan kuitenkin monissa kohdin koko ruokasektoria.  Monet raportin kohdista sopivat sellaisenaan suoraan kalatoimialaankin. Niinpä selvityksen jatkovalmistelussa myös kalatoimiala on otettava tiiviisti mukaan.

Selvitystyön tiivistetyn pääviestin ensimmäisessä kohdassa ehdotettu keskustelufoorumi Yhteinen Ruokapöytä kaipaa tietysti myös kalatoimialan edustajia. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että koko suomalainen ruokasektori tarvitsee yhteisen tahtotilan ja yhteisen kansallisen ruokastrategian.

Foorumin tehtäviksi kaavaillaan myös mm. suomalaisen ruuan arvostuksen nostamista ja brändin kirkastamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhtä lailla on täysin selvää, että kalatoimialan tulee olla tässäkin mukana.

Myös ehdotettu Yhteisen Ruokapöydän toimintaan kytkeytyvä Vientiryhmä tarvitsee kalatoimialan edustajia. Suomalaiset laadukkaat kalatuotteet ovat kysyttyjä tuotteita vientimarkkinoilla. Ei pidä myöskään unohtaa, että kalatoimiala on saanut aikaiseksi huomattavaa vientiä ilman maataloudelle maksettavia tukiakin. Kalatoimialan vientiä olisi helppo myös lisätä, kunhan kalaa saisi Suomessa tuottaa nykyistä enemmän.

Kalatoimialalla on selvitysmiehen raportissa kaivattua halua investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Erityisesti kalankasvatuksessa investoinnit kasvatusmäärien lisäämiseen  auttavat yksikkökustannusten hallinnassa. Uudet kasvatustekniikat ja -alueet antavat toki merkittäviä lisämahdollisuuksia, mutta kalliit investoinnit vaativat nekin riittävän suuria kasvatuslupia. Muussa tapauksessa investoinnit eivät ole taloudellisesti mielekkäitä. Tässä tarvitaan selvitysmiehen raportissakin vaadittua viranomaisten asenteen muuttamista valvojasta mahdollistajaksi.

Suomalaista kalankasvatusta on 1990 -luvun alkupuolilta rajoitettu lähes puoleen. Rajoituksille on ollut perusteensa, mutta sen jälkeen koko ala on tehnyt hartiavoimin merkittävää työtä ympäristövaikutuksen vähentämiseksi. Se on nyt vihdoinkin otettava huomioon myös viranomaistoiminnassa. Kalatoimialakin ansaitsee Uuden alun.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi alku

Kauppatase

Kalan kauppataseen vajaus syvenee

Luken kalamarkkinakatsauksesta napattu kuva kertoo hyvin selkeästi, mihin kalan kysynnän kasvu EU:ssa tällä hetkellä ohjautuu. Miljardit eurot valuvat lisääntyvän tuonnin myötä ulkomaille. Samalla kalan kauppataseen negatiivisuus pahenee koko ajan.

 

Euroopan parlamentti heräsi jo vaatimaan tilanteeseen muutosta. Parlamentti totesi päätöslauselmassaan, että EU:n vesiviljelyn tuotannon kasvu tulee saattaa vastaamaan muun maailman kasvuvauhtia.

Myös Suomessa tilanne on täysin sama. Kotimainen kasvatus junnaa paikallaan, kun uusia lupia ei saada ja tuonti lisääntyy. Kauppataseen negatiivisuus syvenee koko ajan ja on nyt jo yli 350 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomessa on kyllä tehty ansiokkaasti suunnitelmia, strategioita ja visioita kotimaisen kalan saatavuuden lisäämiseksi. Niitä on kuitenkin rakennettu pitkälti ympäristöpolitiikan näkökulmasta ja elinkeinon toimintaedellytykset ovat jääneet syrjään. Myös niiden konkreettinen toteutus on ollut vaatimatonta.

Kotimaisen kalan saatavuus on turvattava nyt. Meillä ei ole enää varaa odottaa vuosien ja vuosikymmenien päähän tähtäävien visioiden toteutumista.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää lupabyrokratian pikaista keventämistä. Myös tehty pitkäjänteinen työ kalankasvatuksen ympäristövaikutuksen vähentämiseksi tulee kompensoida lupia myönnettäessä ja niitä uusittaessa.

Nykyaikainen kalatalous on luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin muilla eläintuotantomuodoilla. Kotimainen kalatalous kelpaa kansainvälisestikin esikuvaksi elinkeinotoiminnan ympäristövastuullisuudesta.

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa. Kalan kysyntä on muuallakin maailmassa kovassa kasvussa, joten myös vientimarkkinoilla on tilaa laadukkaalle kalalle.

Kalatalouselinkeinon toimintaedellytysten parantaminen on saatava uuden hallituksen kärkihankkeeksi. Kaikilla tulee olla oikeus syödä kotimaista kalaa. Sen saatavuuden parantaminen tuo myös lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kauppatase

Hallitusohjelmatavoitteet

Kaikilla on oikeus syödä kotimaista kalaa

Kalatoimiala on laatinut tavoitteet eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen ohjelmaan. Tavoitteet tiivistyvät kolmeen kohtaan:
1. Parannetaan koko elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaedellytyksiä
2. Turvataan ammattikalastuksen tulevaisuus elinkeinona
3. Hyödynnetään kalanviljelyn tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti

Suomalaiset haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa, mutta kotimaisen kalan käyttö ei voi kasvaa ellei sen saatavuus parane. Päätökset joilla varmistetaan kotimaisen kalan saatavuus, on tehtävä nyt. Suomella ei ole varaa menettää miljardin euron arvoisen kalatalouden arvoketjun kasvumahdollisuuksia.

Lue lisää tästä: http://www.kalankasvatus.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalatoimiala-hallitusohjelmatavoitteet.pdf

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallitusohjelmatavoitteet

Norjalaista

Norjalaista lohta 450.000 eurolla päivässä

Norjan vientitilastojen mukaan tuoretta norjalaista lohta lähetettiin vuonna 2018 Suomeen kaikkiaan lähes 26,5 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli euroissa lähes 164 miljoonaa.

Norjalaisen lohen tuonnin määrä on siis keskimäärin yli puoli miljoonaa kiloa ja arvoltaan yli kolme miljoonaa euroa viikossa. Tai vastaavasti yli 72,5 tonnia ja lähes 450.000 euroa joka ikinen päivä.

Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.

Norjan tuonnin mittapuuta mietittäessä on hyvä muistaa, että kotimaisen kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

Yksistään norjalaista lohta tuodaan siis Suomeen kaksinkertainen määrä kotimaiseen kasvatukseen verrattuna. Tämän lisäksi Suomeen tuodaan vuosittain noin 10 miljoonaa kiloa kirjolohta Ruotsista. Viime vuonna myös tanskalaisen kirjolohen tuonti Suomeen lisääntyi.

Valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalanviljelyn tuotanto vuoteen 2022 mennessä. Tähän mennessä konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin olleet varsin vaatimattomia. Juhlapuheita päättäjillä kyllä riittää, mutta koska saadaan tekoja?

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Norjalaista

Vesiviljelystrategia jumissa

Vesiviljelystrategia puolivälissään täysjumissa

Vesiviljelystrategia 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.12.2014. Strategian juhlallisena tavoitteena oli nostaa Manner-Suomen vesiviljelyn määrä vuoteen 2022 mennessä vähintään 20 miljoonaan kiloon vuodessa.

Nyt kun strategian hyväksymisestä on kulunut neljä vuotta ja strategian toteutusaika on jo puolessa välissään, on hyvä arvioida tähän mennessä tapahtunutta kehitystä Luken julkaisemien tilastojen valossa.

Vuonna 2014 Suomen ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli vajaat 13,5 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli lähes 7 miljoonaa kiloa eli noin 52 %. Ahvenanmaan osuus oli vajaat 6,5 miljoonaa kiloa eli noin 48 %.

Vuonna 2017 ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli puolestaan vajaat 14,6 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli vajaat 7,4 miljoonaa kiloa eli noin 50,6 %. Ahvenanmaan osuus oli reilut 7,2 miljoonaa kiloa eli noin 49,4 %.

Vuodesta 2014 Manner-Suomen ruokakalatuotanto on vuoteen 2017 mennessä noussut siis vain 381 tonnia eli 5,45 %. Tavoitteisiin verrattuna kasvu on ollut peräti vaatimatonta. On hyvin vaikeaa uskoa, että strategian jäljellä olevana toteutusaikanakaan päästäisiin edes lähelle tavoitetta.

Vesiviljelystrategian visiona oli, että Suomessa on kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö kestävän vesiviljelyelinkeinon sekä siihen liittyvien toimialojen kasvulle ja kehitykselle. Alan kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi strategiassa tunnistettiin elinkeino- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittaminen.

Vesiviljelystrategiassa todettiin sen toteuttamisen ensisijaiseksi riskiksi, että hallinto ei toimillaan pysty muodostamaan toimialalle kilpailukykyistä toimintaympäristöä eikä ala lähde kasvuun. Ainakin tähän mennessä on käynyt juuri näin. Elinkeinopolitiikka on vesiviljelyalalla yhä edelleen lapsipuolen asemassa ympäristöpolitiikkaan nähden.

EU:n tasollakin on todettu vesiviljelyalan polkevan paikallaan, vaikka muualla maailmassa alan kasvu on yhä nopeampaa. Euroopan parlamentti vaatikin päätöslauselmassaan vesiviljelytuotannon tason nostamista vastaamaan muun maailman kasvuvauhtia.

Kalan kulutus ja kysyntä kasvaa Suomessakin koko ajan. Valitettavasti meillä kasvu perustuu lähes yksinomaan tuontiin. Samalla kalan kauppataseen negatiivisuus jatkaa syvenemistään.

Nyt tarvitaan pikaisesti konkreettisia toimenpiteitä juhlapuheiden sijaan. Kahdet tärkeät vaalit ovat sopivasti tulossa, joten kuka ottaa kopin?

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Vesiviljelystrategia jumissa

Musta perjantai

Kotimaiselle kirjolohelle todellinen musta perjantai

Suomessa eletään parhaillaan kotimaisen kirjolohen kiivainta perkuusesonkia. Kuuma kesä verotti kirjolohen kasvua, mutta onneksi leuto syksy antoi mahdollisuuden ruokkia kalaa pidempään. Niinpä kasvattajilla on nyt hyvänkokoista ja laadukasta kirjolohta perattavanaan.

Luulisi että kaupatkin ovat mielissään, kun kotimaista kalaa on taas reilusti saatavilla.

Mutta eipä mitään. Toinen kahdesta isosta kauppaketjusta tuo kuluttajille Black Friday -hengessä tarjouskirjolohta Tanskasta.

Kotimainen kirjolohi on hyväksytty WWF Suomen suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen ekologisuuteen ja vastuullisuuteen. Kuluttajat haluavatkin lisää kotimaista kalaa. Myös kotimaiset kasvattajat ovat valmiita vastaamaan haasteeseen, kunhan viranomaisilta saadaan lisää kasvatuslupia.

Kotimaisen kalan tarjontaa saadaan lisättyä vain koko ketjun yhteisillä ponnistuksilla. On todella harmillista, että kauppa haluaa tuoda parhaaseen sesonkiaikaan tarjouskalaa ulkomailta. Pelkät juhlavat puheet kaupan halusta lisätä kotimaisen kalan käyttöä eivät riitä, kun teot ovat ihan jotain muuta.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Musta perjantai

Lohesta työtä

Kenen lohta syöt, sille työtä annat

Euroopan komission viimevuotisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin eri maiden kalankulutustottumuksia. Suomalaisista kuluttajista peräti 63 prosenttia ilmoitti asettavansa kotimaiset kalatuotteet etusijalle.

Silti vain noin kuudesosa Suomessa käytettävästä elintarvikekalasta on kotimaista. Kauppojen kalatiskit täyttyvät nyt ulkomaisesta kalasta.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ei kalaa ostaessaan edes tiedä sen alkuperää. Tutkimuksen tulos on huolestuttava.

Kauppa tietysti myy sitä mitä ostetaan. Mutta jos kuluttajilla ei ole tietoa kalan alkuperästä, eivät he pysty valitsemaan haluamaansa kotimaista kalaa.

Kasvatetun lohen merkitys ruokakalamarkkinoilla on ylivoimainen. Kotimaisesta tuotannosta peräti noin 93 prosenttia on kirjolohta. Sen kasvatusmäärä on vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

Norjasta ja Ruotsista tuodaan Suomeen kasvatettua lohta ja kirjolohta vuosittain yli 35 miljoonaa kiloa. Tuonti on siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Kaupoissa myytävistä lohikaloista vain kotimainen kirjolohi on hyväksytty WWF:n suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.

Ruuantuotannossa kasvuvauhti on maailmanlaajuisesti kaikkein voimakkainta kalalla. Sen kysyntä kasvaa jopa kaksi miljardia kiloa vuodessa.

Suomessa kalankasvatus ei kehity kysynnän mukana. Kalan kulutuksen kasvu tulee meillä nyt yksinomaan tuontikalasta.

Euroopan parlamenttikin vaati kesäkuisessa päätöslauselmassaan, että EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa kasvuvauhtia muualla maailmassa.

Vesiviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on erittäin tärkeää myös meillä. Kotimaiset kalankasvattajat ovat valmiita lisäämään kasvatusmääriä merkittävästi. Edellytykset alan kasvulle ovat olemassa, kunhan päättäjät laittavat asioihin vauhtia.

Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.

Kotimaisen kalankasvatuksen lisääminen toisi lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Heikki Mäkinen
tomitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Lohesta työtä

AL 15.9.2018

Kotimaista kalankasvatusta lisättävä huomattavasti

On todella hienoa, että kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamista on ryhdytty selvittämään. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että ruokaa tuotetaan muuallakin kuin maalla.

Maailmanlaajuisesti kasvuvauhti on kaikkein voimakkainta kalantuotannossa. Kalan kysyntä kasvaa jopa kaksi miljardia kiloa vuodessa.

Suomessa kalankasvatus ei kehity kysynnän mukana. Meillä kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen.

Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotannon taso nostetaan vastaamaan maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia. Parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.

Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Vesiviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on erittäin tärkeää meilläkin. Toivottavasti parlamentin päätöslauselma antaa pian vauhtia kotimaiseen kalankasvatukseen.

Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.

Kotimaisen kalankasvatuksen lisääminen toisi lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Julkaistu Aamulehdessä 15.9.2018

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa AL 15.9.2018

TS 17.7.2018

Kalan kysynnän kasvu tuonnin varassa

Kalan kulutus on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa. Suomessakin kalan kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Vielä 1990 -luvun alussa Suomessa kasvatettiin kirjolohta lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.

Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna.

Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.

Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto nostetaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Suomessakin valtioneuvosto on joulukuussa 2014 hyväksynyt vesiviljelystrategian, jonka tavoitteena on kaksinkertaista kotimainen kasvatus vuoteen 2022 mennessä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähäisiksi.

Toivottavasti parlamentin päätöslauselma saa vauhtia kotimaisen kasvatuksen lisäämiseen meilläkin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kymmenen miljoonan kilon lisäys toisi kerrannaisvaikutuksineen 1400 uutta työpaikkaa.

Jokaisesta ostetusta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan. Työllistävän vaikutuksen lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Viisas kuluttaja ostaa kotimaisen kalan. Viisas päättäjä hyväksyy kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Julkaistu Turun Sanomissa 17.7.2018

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa TS 17.7.2018