Vesiviljelystrategia jumissa

Vesiviljelystrategia puolivälissään täysjumissa

Vesiviljelystrategia 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.12.2014. Strategian juhlallisena tavoitteena oli nostaa Manner-Suomen vesiviljelyn määrä vuoteen 2022 mennessä vähintään 20 miljoonaan kiloon vuodessa.

Nyt kun strategian hyväksymisestä on kulunut neljä vuotta ja strategian toteutusaika on jo puolessa välissään, on hyvä arvioida tähän mennessä tapahtunutta kehitystä Luken julkaisemien tilastojen valossa.

Vuonna 2014 Suomen ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli vajaat 13,5 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli lähes 7 miljoonaa kiloa eli noin 52 %. Ahvenanmaan osuus oli vajaat 6,5 miljoonaa kiloa eli noin 48 %.

Vuonna 2017 ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli puolestaan vajaat 14,6 miljoonaa kiloa. Tästä Manner-Suomen osuus oli vajaat 7,4 miljoonaa kiloa eli noin 50,6 %. Ahvenanmaan osuus oli reilut 7,2 miljoonaa kiloa eli noin 49,4 %.

Vuodesta 2014 Manner-Suomen ruokakalatuotanto on vuoteen 2017 mennessä noussut siis vain 381 tonnia eli 5,45 %. Tavoitteisiin verrattuna kasvu on ollut peräti vaatimatonta. On hyvin vaikeaa uskoa, että strategian jäljellä olevana toteutusaikanakaan päästäisiin edes lähelle tavoitetta.

Vesiviljelystrategian visiona oli, että Suomessa on kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö kestävän vesiviljelyelinkeinon sekä siihen liittyvien toimialojen kasvulle ja kehitykselle. Alan kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi strategiassa tunnistettiin elinkeino- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittaminen.

Vesiviljelystrategiassa todettiin sen toteuttamisen ensisijaiseksi riskiksi, että hallinto ei toimillaan pysty muodostamaan toimialalle kilpailukykyistä toimintaympäristöä eikä ala lähde kasvuun. Ainakin tähän mennessä on käynyt juuri näin. Elinkeinopolitiikka on vesiviljelyalalla yhä edelleen lapsipuolen asemassa ympäristöpolitiikkaan nähden.

EU:n tasollakin on todettu vesiviljelyalan polkevan paikallaan, vaikka muualla maailmassa alan kasvu on yhä nopeampaa. Euroopan parlamentti vaatikin päätöslauselmassaan vesiviljelytuotannon tason nostamista vastaamaan muun maailman kasvuvauhtia.

Kalan kulutus ja kysyntä kasvaa Suomessakin koko ajan. Valitettavasti meillä kasvu perustuu lähes yksinomaan tuontiin. Samalla kalan kauppataseen negatiivisuus jatkaa syvenemistään.

Nyt tarvitaan pikaisesti konkreettisia toimenpiteitä juhlapuheiden sijaan. Kahdet tärkeät vaalit ovat sopivasti tulossa, joten kuka ottaa kopin?

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Vesiviljelystrategia jumissa

Musta perjantai

Kotimaiselle kirjolohelle todellinen musta perjantai

Suomessa eletään parhaillaan kotimaisen kirjolohen kiivainta perkuusesonkia. Kuuma kesä verotti kirjolohen kasvua, mutta onneksi leuto syksy antoi mahdollisuuden ruokkia kalaa pidempään. Niinpä kasvattajilla on nyt hyvänkokoista ja laadukasta kirjolohta perattavanaan.

Luulisi että kaupatkin ovat mielissään, kun kotimaista kalaa on taas reilusti saatavilla.

Mutta eipä mitään. Toinen kahdesta isosta kauppaketjusta tuo kuluttajille Black Friday -hengessä tarjouskirjolohta Tanskasta.

Kotimainen kirjolohi on hyväksytty WWF Suomen suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen ekologisuuteen ja vastuullisuuteen. Kuluttajat haluavatkin lisää kotimaista kalaa. Myös kotimaiset kasvattajat ovat valmiita vastaamaan haasteeseen, kunhan viranomaisilta saadaan lisää kasvatuslupia.

Kotimaisen kalan tarjontaa saadaan lisättyä vain koko ketjun yhteisillä ponnistuksilla. On todella harmillista, että kauppa haluaa tuoda parhaaseen sesonkiaikaan tarjouskalaa ulkomailta. Pelkät juhlavat puheet kaupan halusta lisätä kotimaisen kalan käyttöä eivät riitä, kun teot ovat ihan jotain muuta.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Musta perjantai

Lohesta työtä

Kenen lohta syöt, sille työtä annat

Euroopan komission viimevuotisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin eri maiden kalankulutustottumuksia. Suomalaisista kuluttajista peräti 63 prosenttia ilmoitti asettavansa kotimaiset kalatuotteet etusijalle.

Silti vain noin kuudesosa Suomessa käytettävästä elintarvikekalasta on kotimaista. Kauppojen kalatiskit täyttyvät nyt ulkomaisesta kalasta.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ei kalaa ostaessaan edes tiedä sen alkuperää. Tutkimuksen tulos on huolestuttava.

Kauppa tietysti myy sitä mitä ostetaan. Mutta jos kuluttajilla ei ole tietoa kalan alkuperästä, eivät he pysty valitsemaan haluamaansa kotimaista kalaa.

Kasvatetun lohen merkitys ruokakalamarkkinoilla on ylivoimainen. Kotimaisesta tuotannosta peräti noin 93 prosenttia on kirjolohta. Sen kasvatusmäärä on vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

Norjasta ja Ruotsista tuodaan Suomeen kasvatettua lohta ja kirjolohta vuosittain yli 35 miljoonaa kiloa. Tuonti on siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Kaupoissa myytävistä lohikaloista vain kotimainen kirjolohi on hyväksytty WWF:n suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.

Ruuantuotannossa kasvuvauhti on maailmanlaajuisesti kaikkein voimakkainta kalalla. Sen kysyntä kasvaa jopa kaksi miljardia kiloa vuodessa.

Suomessa kalankasvatus ei kehity kysynnän mukana. Kalan kulutuksen kasvu tulee meillä nyt yksinomaan tuontikalasta.

Euroopan parlamenttikin vaati kesäkuisessa päätöslauselmassaan, että EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa kasvuvauhtia muualla maailmassa.

Vesiviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on erittäin tärkeää myös meillä. Kotimaiset kalankasvattajat ovat valmiita lisäämään kasvatusmääriä merkittävästi. Edellytykset alan kasvulle ovat olemassa, kunhan päättäjät laittavat asioihin vauhtia.

Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.

Kotimaisen kalankasvatuksen lisääminen toisi lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Heikki Mäkinen
tomitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Lohesta työtä

AL 15.9.2018

Kotimaista kalankasvatusta lisättävä huomattavasti

On todella hienoa, että kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamista on ryhdytty selvittämään. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että ruokaa tuotetaan muuallakin kuin maalla.

Maailmanlaajuisesti kasvuvauhti on kaikkein voimakkainta kalantuotannossa. Kalan kysyntä kasvaa jopa kaksi miljardia kiloa vuodessa.

Suomessa kalankasvatus ei kehity kysynnän mukana. Meillä kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen.

Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotannon taso nostetaan vastaamaan maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia. Parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.

Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Vesiviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on erittäin tärkeää meilläkin. Toivottavasti parlamentin päätöslauselma antaa pian vauhtia kotimaiseen kalankasvatukseen.

Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.

Kotimaisen kalankasvatuksen lisääminen toisi lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Julkaistu Aamulehdessä 15.9.2018

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa AL 15.9.2018

TS 17.7.2018

Kalan kysynnän kasvu tuonnin varassa

Kalan kulutus on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa. Suomessakin kalan kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Vielä 1990 -luvun alussa Suomessa kasvatettiin kirjolohta lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.

Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna.

Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.

Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto nostetaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Suomessakin valtioneuvosto on joulukuussa 2014 hyväksynyt vesiviljelystrategian, jonka tavoitteena on kaksinkertaista kotimainen kasvatus vuoteen 2022 mennessä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähäisiksi.

Toivottavasti parlamentin päätöslauselma saa vauhtia kotimaisen kasvatuksen lisäämiseen meilläkin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kymmenen miljoonan kilon lisäys toisi kerrannaisvaikutuksineen 1400 uutta työpaikkaa.

Jokaisesta ostetusta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan. Työllistävän vaikutuksen lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.

Viisas kuluttaja ostaa kotimaisen kalan. Viisas päättäjä hyväksyy kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja, Lohikunta

Julkaistu Turun Sanomissa 17.7.2018

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa TS 17.7.2018

Tiedote 4.7.2018

EU-parlamentin tavoitteena kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljely

Euroopan parlamentti on 12.6.2018 hyväksynyt päätöslauselman aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”. Alla on muutama vesiviljelyalan kannalta merkittävä poiminta lauselmasta.

Parlamentti toteaa, että hyvistä aikomuksista ja ponnisteluista huolimatta vesiviljelyala polkee EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin. Vesiviljelytuotannon arvioidaankin kattavan EU:ssa vain 10 prosenttia kalan kotimaisesta kysynnästä.

Parlamentti toteaa myös, että vesiviljelylaitoksen perustaminen tai laajentaminen EU:ssa edellyttää useiden lupien saamista ja että menettelyä ei ole yhdenmukaistettu EU:n laajuisesti. Yleensä menettely on hidas, monimutkainen ja vailla oikeusvarmuutta ja taloudellista ennustettavuutta. Tämä tilanne on vaarassa estää alan kehittymistä ja halua yritysinvestointeihin. Lisäksi se aiheuttaa alalle liian korkeita kustannuksia sekä epäsuorasti edistää tuontia kolmansista maista.

EU:n vesiviljelyn potentiaalin käyttöönottaminen

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti korostaa, että vesiviljelyn kehittämistä, monipuolistamista ja innovointia on tehostettava edistämällä tuotantoa ja parantamalla tuotteiden kilpailukykyä.

Parlamentin mukaan EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Parlamentti korostaa myös, että kestävän kasvun on perustuttava mm. liiketoiminnan ja investointien ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuteen, jotka voidaan saavuttaa tehokkaammilla hallinnollisilla puitteilla.

Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen

Parlamentti korostaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä byrokratian vähentämistä niin EU:n kuin kansallisella ja alueellisellakin tasolla.

Parlamentti ehdottaa, että otetaan mahdollisimman pian käyttöön keskitetyn yhteyspisteen hallinnollinen järjestelmä, jossa kaikki asiakirjat voidaan esittää yhdelle hallintoelimelle. Parlamentti ehdottaa myös, että perustetaan yksinkertaistettu tai nopeutettu järjestelmä toimilupien saamiseksi väliaikaisilla luvilla.

Lainsäädännön mukauttaminen vesiviljelyn tarpeisiin

Parlamentti korostaa, että ympäristöllisen kestävyyden on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kanssa, ja kehottaa kiinnittämään asianmukaista huomiota vesiviljelyn nykyiseen ja potentiaaliseen osuuteen unionin elintarviketurvassa.

Lisäksi parlamentti  korostaa, että EU:n lainsäädäntö olisi mukautettava paremmin vesiviljelyn olosuhteisiin, erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Parlamentti myös painottaa, että ala olisi otettava tiiviimmin mukaan päätöksentekoon.

Parlamentti kehottaa komissiota tehostamaan vesiviljelytuotannon rajallista vaikutusta kotimaiseen kalan kysyntään sekä tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä tulee ulkomaisista tuotteista.

EU:n vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen

Parlamentti vaatii, että tuoduilta vesiviljelytuotteilta edellytetään niiden täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Lisäksi parlamentti pitää valitettavana, että tällä alalla toimintaedellytykset eivät edelleenkään ole yhdenmukaiset ja että vaaralliset kilpailun vääristymät muodostavat yhä vakavan ongelman EU:n toimijoille.

Kuluttajille suunnatun tiedottamisen parantaminen

Parlamentti pitää erittäin tärkeänä, että tuotemerkintää ja kuluttajille tiedottamista koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti ja täydellisesti täytäntöön sekä kalamarkkinoilla että hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalla. Parlamentti pitää tätä tärkeänä kaikkien, sekä tuotujen että EU:ssa tuotettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta.

Parlamentti myös kehottaa luomaan erityisen merkinnän EU:n kestävästä vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden tunnistamiseksi.

Myynninedistämiskampanjoiden ja viestinnän kehittäminen

Parlamentti toteaa, että olisi parannettava myynninedistämiskampanjoita ja tiedottamista EU:n laajuisesti vesiviljelyn ja kalan kulutuksen eduista.

Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota edistämään tehokkaita ja pitkään vaikuttavia EU:n yleisiä kampanjoita, joiden avulla selostetaan EU:n vesiviljelytuotteiden kestävyyshyötyjä keskittyen niiden korkeaan laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönormeihin verrattuna kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin. Parlamentti myös korostaa tarvetta edistää ja rahoittaa alueellisia laatuohjelmia.

Parlamentti pyytää komissiota myöntämään asianmukaisen tuen kalojen ja muiden kalastus- ja vesiviljelyalojen edistämiseen EU:n menekinedistämisbudjetista. Tältä osin parlamentti katsoo, että on aloitettava 80–100 prosentin tukitasolla toimiva, yhtenäisten periaatteiden pohjalta perustettava ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva markkinointikampanja, joka lisää EU:n vesiviljelytuotteiden tunnistamista ja hyväksymistä.

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote 4.7.2018

Tuonti kasvaa

Tuonti lisääntyy, kotimainen kasvatus ei

Viime vuonna norjalaista lohta tuotiin Suomeen ruokakalaksi kaikkiaan lähes 27,5 miljoonaa kiloa. Lisäksi norjalaista lohta kulki Suomen kautta sellaisenaan vientiin 15 miljoonaa kiloa. Kokonaistuonnin rahallinen arvo oli musertavat 256,5 miljoonaa euroa.

Myös Ruotsista tuotiin viime vuonna kirjolohta Suomeen yli 9,3 miljoonaa kiloa.

Luken tuoreen uutisen mukaan kotimaisen kirjolohen kasvatus pysyi kuitenkin ennallaan 13,6 miljoonassa kilossa. Määrällisesti kotimainen kalankasvatus onkin ollut viimeiset kolme vuotta samassa tasossa.

Jokaisesta ostamastaan tuontilohikilosta kuluttaja maksaa ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Ne rahat voisivat jäädä Suomeenkin.

Kun kalan kulutus kokonaisuutena kasvaa, tulee Suomessa kasvu nyt yksinomaan tuontikalasta. Niinpä kalan vuotuinen kauppatase onkin jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalanviljelyn tuotanto vuoteen 2022 mennessä. Tähän mennessä konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Päättäjien olisi nyt todellakin herättävä ja reagoitava yhä lisääntyviin tuontimääriin.

Viisas kuluttaja valitsee kotimaisen kalan. Viisas päättäjä sallii kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.

Heikki Mäkinen
toimitusjohtaja

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tuonti kasvaa

TS 23.4.2018

Viikon yritys

Lohikunta tekee itseään tykö

Marianne Mäkitalo
Turun Sanomat

Turun sataman alueella sijaitsevassa Lohikunnassa käsitellään kalaa noin puolitoista miljoonaa kiloa vuodessa. Nyt yritys on perustanut tuotantotilansa yhteyteen myös tehtaanmyymälän.

Kotimaisen kirjolohen kasvattajien osuuskunta on toiminut Turussa vuodesta 1975 lähtien. Tästä huolimatta Lohikunta voi olla suurelle yleisölle tuntematon tuotantolaitos.

Tämä on yksi syistä, joiden vuoksi Lohikunta on vasta avannut tehtaansa yhteyteen myymälän.

– Suuri osa kuluttajista ei välttämättä tunne meitä, koska tuotantomme kohdistuu pääasiassa tukkukaupan puolelle. Haluamme myymälän kautta kirkastaa brändiämme ja tuoda esille mitä teemme. Samalla haluamme kasvattaa tietämystä kotimaisen kirjolohen kasvatuksesta, Lohikunnan toimitusjohtaja Heikki Mäkinen kertoo.

– Toisaalta liikkeellä voimme pienessä mittakaavassa kokeilla kuluttaja-asiakkailla erilaisia tuotteita, joita voimme hyödyntää tukkukaupan puolella, Mäkinen jatkaa.

Mäkisen mukaan tehtaanmyymälä on saanut hyvän vastaanoton.

Tarjolla on tuoretta kirjolohta kokonaisena, fileinä ja annospaloina. Lisäksi lohta saa savustettuna, loimutettuna, graavattuna ja pihveinä sekä pyöryköinä. Myynnissä on myös kirjolohen mätiä sekä pikkupurtavaa kirjolohesta kuten täytettyjä patonkeja.

-. Osa asiakkaista haluaa kalan kokonaisena osa taas valmistettuna, kuten savukalana. Yleisesti nykyään näkyy suuntana olevan se, että kuluttajat haluavat jalostetumpia tuotteita. Aina ei ole aikaa tai halua valmistaa kalaa alusta lähtien itse, Mäkinen sanoo.

– Mieluusti kalan toivotaan olevan ainakin valmiiksi fileoitu. Uusina tuotteina olemme tuoneet markkinoille savukalalevitettä ja ruiskusuolattuja kirjolohifileitä ja -annospaloja, jotka sopivat esimerkiksi grillattavaksi ja savustettavaksi.

Lohikunnan tuotantolaitoksessa voidaan käsitellä kokonaista kalaa fileiksi noin 6-10 tuhatta kiloa yhden työvuoron aikana. Kalaa Lohikuntaan tulee noin kahdeltatoista jäsenkasvattajalta. Lohen lisäksi käsittelyssä on jonkin verran siikaa ja nieriää. Suurin osa tuotteista myydään suoraan tukkukauppaan tai teollisuudelle.

Tehtaalta kala lähtee eteenpäin muun muassa kokonaisena, fileinä, paloina, suikaleina, kuutioina ja massana sekä valmistuotteina kuten pihveinä. Pakasteiden avulla pystytään takaamaan kotimaisen kirjolohen saanti ympäri vuoden.

Mäkisen mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita kotimaisesta kalasta, mutta Suomessa syötävästä kalasta vain noin kuudesosa on kotimaista. Kotimaisen kirjolohen tuotannon määrä on vakiintunut noin 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.

– Kovin kilpailija on Norjassa kasvatettu lohi, jota tuodaan vuosittain Suomeen noin 25 miljoonaa kiloa. Ruotsista kirjolohta tuodaan vuosittain noin 10 miljoonaa kiloa, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa suurin ongelma on se, että tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi suomalaiset kalanviljelijät eivät ole saaneet tarpeeksi kasvatuslupia.

– Osa kotimaisista kasvattajista hakee lisäkapasiteettia Ruotsista, sillä siellä lupakäytäntö on joustavampaa.

Fakta
Lohikunta
Kotimaisen kirjolohen kasvattajien vuonna 1975 perustama osuuskunta, jossa on 18 jäsentä.
– Toimittaa kirjolohituotteita pääasiassa tukkukaupalle ja toisille kalanjalostuslaitoksille.
– Liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Työllistää noin 25 henkilöä.
– Tuotantolaitoksen yhteyteen on vasta avattu tehtaanmyymälä, jossa on tarjolla kirjolohta tuoreena, pakasteena, savustettuna ja jalosteina. 

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa TS 23.4.2018

Avajaiset

Myymälä avataan 26.3.

Lohikunta avaa Turussa sijaitsevan kalanjalostuslaitoksensa yhteyteen Lohimyymälän. Avajaisia vietetään 26.3. klo 10.

Myymälässä on tarjolla tuoretta kirjolohta kokonaisena sekä fileinä ja annospaloina. Lisäksi on tarjolla savustettua ja loimutettua kirjolohta sekä kirjolohipihvejä ja -pyöryköitä. Pakasteina on tarjolla mm. kirjolohen mätiä ja kirjolohisuikaleita.

Kirjolohituotteiden valikoima tulee kevään mittaan vielä laajenemaan.

Myymälässä tarjotaan asiakkaille myös pikkupurtavaa kirjolohesta, mm. täytettyjä patonkeja, voisarvia, sämpylöitä sekä lohileipiä. Niitä voi ostaa mukaan tai nauttia paikan päällä vaikka kahvikupposen kera.

Avajaisviikolla 26.-29.3. myymme tarjoushintaan joka päivä erän kokonaista savustettua kirjolohta hintaan 7,95 €/kg, erän savustettua ruodotonta kirjolohifilettä hintaan 11,95 €/kg sekä erän pakastettua kirjolohen mätiä 500 g rasioissa hintaan 16,95 €/rs. Avajaistarjouksissa on rajoitus 2 kpl/talous per tuote.

Myymälä on avoinna arkisin ma-pe klo 10-17  (lauantaisin ja pyhäpäivinä suljettu). Myymälän osoite on Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku. Ilmaista parkkitilaa löytyy niin myymälän edessä kadulla kuin Lohikunnan pihallakin. Tervetuloa ostoksille !

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Avajaiset

Tiedote 9.3.2018

Lohimyymälä Turkuun

Lohikunta avaa Turussa sijaitsevan kalanjalostuslaitoksensa yhteyteen Lohimyymälän. Avajaisia vietetään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Lohimyymälässä on tarjolla tuoretta kirjolohta kokonaisena sekä fileinä ja annospaloina. Lisäksi on tarjolla savustettua ja loimutettua kirjolohta sekä kirjolohesta valmistettuja pihvejä ja pyöryköitä. Pakasteina on tarjolla mm. kirjolohen mätiä kuluttajakoon rasioissa.

Lohimyymälässä tarjotaan asiakkaille myös pikkupurtavaa kirjolohesta, mm. täytettyjä patonkeja, rieskoja ja voisarvia sekä lohileipiä.

Lohimyymälän osoite on Juhana Herttuan puistokatu 18, 20100 Turku. Ilmaista parkkitilaa löytyy niin myymälän edessä kadulla kuin Lohikunnan pihallakin.

DSC_0845

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote 9.3.2018